Suomen kulta Suomen maaperälle

Kultamarkkinoilla tapahtuu parhaillaan merkittäviä muutoksia.

Kullan hinnan muodostumisessa dominoi tällä hetkellä sopimukset kullan omistuksesta, joita myydään surutta ilman, että myyjällä on yhtään fyysistä kultaa takaamassa sopimuksia. Nämä paperikullan markkinat ovat paljon suuremmat kuin fyysisen kullan markkinat. Eli kullan omistukseen oikeuttavia sopimuksia on paljon enemmän kuin fyysistä kultaa on olemassa. Osa näistä sopimuksista on siis katteettomia.

Huhtikuussa 2013 tapahtunut kullan hinnan lasku johtui paperikullan valtavasta tarjonnan lisäyksestä ja se aikaansai ryntäyksen fyysiseen kultaan. Tämä kehitys jatkuessaan saattaa johtaa paperikullan arvon romahtamiseen ja kullan hinnoittelun siirtymistä fyysiseen kultaan.

Baselin pankkivalvontakomitea ehdottaa kultaa kohdeltavan kuin käteistä rahaa pankkien likvidejä varoja määriteltäessä. Useat merkittävät selvitysyhtiöt ovat äskettäin ilmoittaneet hyväksyvänsä kultaa vakuudeksi luotoillensa ja keskuspankit ovat siirtyneet fyysisen kullan netto-ostajiksi vuodesta 2009 alkaen. 

Samaan aikaan kun keskuspankit työntävät setelirahaa kiertoon, ne kumuloivat fyysistä kultaa holveihinsa eikä se ole sattumaa. Keskuspankit tietävät, että rahanpainaminen vähentää rahan arvoa. Rahan arvon lasku tarkoittaa sitä, että kullan hinta valuutoissa mitattuna nousee. Maailman keskuspankit ovat painaneet nykyisen finanssikriisin, 5 vuoden aikana, enemmän rahaa kuin sitä edellisen 25 vuoden aikana yhteensä. Keskuspankkien kultaryntäys kertoo hyvin sen, miten ne jatkossakin aikovat kohdella valuuttojaan suhteessa kultaan.

Saksan keskuspankki ilmoitti äskettäin kotiuttavansa kultavarantojaan, joita on ollut ulkomailla säilytyksessä. Venezuela toimi samoin jo pari vuotta sitten. Monet muut maat tulevat seuraamaan Venezuelan ja Saksan esimerkkiä tulevaisuudessa. 

World Gold Councilin mukaan Suomella on 49,1 tonnin kultavarannot. Ko. kultaerän omistaja on Suomen Pankki eikä Suomen valtio. Kullan säilytys on hajautettu maantieteellisesti rajojemme ulkopuolelle. Pääasiallisin säilytyspaikka on Bank of England.

KultaEeva Oy on sitä mieltä, että Suomen pitää noudattaa Saksan esimerkkiä ja kotiuttaa kultavarannot Suomen maaperälle. Vain omassa hallussa oleva kulta voi toimia vakuutuksena mahdollista valuuttakriisiä tai talouden poikkeustilaa varten. Kun Suomen kulta on fyysisesti omalla maaperällä, niin voimme varmistua ettei kultaamme ole vaihdettu paperiin. Nykyään emme tiedä missä muodossa Suomen kulta on. Suomen Pankki ei ole tehnyt tarkistuksia kultamme olemassaolosta, joten on mahdollista, että Suomen kullan sijaan holvissa on lupaus kullan palauttamisesta.

Kullan monetaarinen merkitys on korostumassa, eli kulta on tekemässä paluuta rahajärjestelmään ja samaan aikaan kultamarkkinat ovat paljastumassa ylivivutetuksi katteettomilla paperisopimuksilla. Suomen Pankin olisi nyt korkea aika tarkistaa Suomen kultavarantojen olemassaolo sekä palauttaa Suomen kulta Suomen maaperälle. Viivyttely johtaa siihen että jäämme jo alkaneessa kultaryntäyksessä muiden jalkoihin.

Ilkka Hikipää

toimitusjohtaja

KultaEeva Oy