Kullan arvo on vakaa, valuuttojen arvo heiluu

Kulta on ollut rahaa jo tuhansien vuosien ajan. Kullan lisäksi rahana on käytetty mm. suolaa, tupakkaa ja paperia. Kuitenkaan millään muulla käytössä olleella rahalla ei ole samanlaista monetaarista historiaa kuin kullalla. Voidaan perustellusti väittää, että kulta on vakuuttavin rahan muoto kautta historian.

Aina välillä poliittiset johtajat ovat joutuneet tilanteisiin, joissa valtioiden on ollut erityisen vaikea elää varojensa mukaan. On jouduttu sotaan tai taloudelliseen kriisiin, varsinkin sodan aloittajamaan on vaikea rahoittaa sota veroja korottamalla, on tärkeää että sodan ”moraalisen oikeutuksen” lisäksi kansalaisille sota on ikään kuin taloudellisesti ilmainen, jotta sotaa ei kotimaassa liika vastustettaisi. Tämän vuoksi sodat rahoitetaan painamalla rahaa ja sitä ennen joudutaan hylkäämään kultakanta, koska se estäisi holtittoman rahanpainamisen. Myös talouden kriisit rahoitetaan painamalla rahaa, koska se on helpompi tie poliitikoille kannatuksen kannalta.

Kun rahaa painetaan, sen arvo laskee. Kun rahaa on painettu liikaa, yleinen luottamus rahan arvoon murenee ja koko rahajärjestelmä on uhattu. Näissä tilanteissa vain tiukka rahapolitiikka voi vakauttaa tilanteen ja mahdollisuuden siihen tarjoaa paluu kultakantaan. Kultakantaan palaaminen ottaa poliitikoilta ja keskuspankkiireilta pois mahdollisuuden painaa rahaa lisää ja sitä kautta kansalaiset alkavat taas luottaa uuden rahan arvoon.

Bretton Woods –järjestelmän jälkeen, 1971, kullan merkitys rahana lopetettiin poliittisella päätöksellä ja käyttöön otettiin velkavetoinen paperirahajärjestelmä. Paperirahajärjestelmä on ollut käytössämme siis nyt 42 vuotta. 

Kysyntä ja tarjonta heiluvat aina ja kullan hinta noteerataan paperirahassa. Tämä luo illuusion että kullan arvo vaihtelee paljon, mutta oikeasti ainoastaan kullan hinta vaihtelee ja sen arvo on vakaa. Kullan hintaheilunta merkitsee paperirahan arvon heiluntaa, eli kullan hinnan nousu tarkoittaa paperirahan arvon laskua.

Kun lopetamme puhumasta kullan hinnasta ja alamme puhumaan ostovoimasta, niin ymmärrämme mikä on vakaata ja mikä ei.

Kullan ostovoima on pysynyt hyvin tasaisena vuosisatoja. Yhdellä kultaunssilla on voinut ostaa hyvälaatuisen miesten puvun tai kiväärin vuonna 1913. Nyt 100 vuotta myöhemmin yhdellä kultaunssilla saa edelleen hyvälaatuisen puvun tai kiväärin, mutta esimerkiksi US dollareiden ostovoima on pudonnut 96% viimeisen 100 vuoden aikana. Eli samalla määrällä US dollareita, mitä 1913 tarvittiin laadukkaan puvun ostamiseen, ei saa nykyään edes merkkifarkkuja.

Ilkka Hikipää

toimitusjohtaja

KultaEeva Oy